Kiinniottamisia 3

Näin yöllä kun ei saa unta, jonkun ulkona tapahtuvan häiriötekijän takia, mieleen hiipii ajatus pois muuttamisesta. Saatan toistaa itseäni, mutta yhtenä päivänä tapahtuneet kolme palohälytystä eivät olleet mitään herkkua, kun vain yksi tapahtuu päivällä ja kaksi muuta yöllä. Päivän toinen pärähti soimaan tunti sen jälkeen kun olin nukahtanut ja kappas vain en saanut unta ennen kuin seuraavan kerran vasta reipaasti kolmannen hälytyksen jälkeen. Sanottakoon vielä, että toisen ja kolmannen välinen aika oli noin viisi tuntia.

Eikä sekään ihan hauskaa ole, kun naapurissa olevassa koulussa vietetään ilta/yökoulua ja ne *lisää kirosana* lapset meluavat kokopäivän. Ihmettelen syvästi sitä miten opettajat eivät mene sekaisin, opettaessaan ala-aste ikäisiä. Läheiseltä klubilta kolmen aikoihin pois horjuvat alkoholia nauttineet ihmiset pärjäävät melkein näille lapsille.

Tänä yönä valveilla pitää jonkun auto, tarkemmin jonkun auton varashälytin. Tämä varashälytin meneen pariksi minuutiksi pois päältä parin kymmenen minuutin välein, ja herää toiveita, että auton omistaja on huomannut autonsa korkean, kimeän, migreeniä aiheuttavan äänen. Se toive murskautuu kuitenkin piakoin, kun hälytin rupeaa taas ulisemaan. Nää on näitä hetkiä kun toivois olevansa umpikuuro.

Tavallaan myös keittiön rikkinäinen lavuaari ärsyttää. Putket lähtee irti paikaltaan ja korjaajan ohjeistus on: "Jos noi putket irtoaa paikoiltaan niin ne voi kierittää takasin." Ehkä tunti korjaajan pois lähtemisen jälkeen putket tippu taas pois paikaltaan. Normaalin käytön yhteydessä. Kyllä, hyvin hoidettu homma. 

Mun huoneessa on sateella vuotava ikkuna, eikä mua selvästi uskottu kun sanoin asiasta. Ehdotettiin, että kosteus mikä mun ikkunaan kerty on kondenssivettä. Selitin vielä, että ei kun sateella tuuletusaukosta tippuu vettä, ja jos en pitäis siinä pyyhettä niin ikkunalauta lainehtis vedestä. Loppujen lopuks sanottiin et juu lähetetään joku katsomaan mikä on ongelmana, mut vieläkään kukaan ei ole käynyt. Oma tietenkin on vikani kun en ole asiasta valittanut sen enempää. Mut nyt on syksyn sateet palanneet.

Hintava vuokra on myös aika suuri miinuspuoli. Jos tätä lukee joku ulkomaille lähtöä suunnitteleva niin suosittelen kyllä asuntolassa (on tässä plussiakin eikä kaikkiin kämppiin kimpoile äänet yhtä hyvin kun tähän mun), ainakin kimppakämpässä asumista aluksi, mutta jos on mahdollisuus lähteä ennen opiskelujen alkua katsomaan mitä asuntoja alueella on niin mene ihmeessä.

Tänä yönä oon onneks tehny valvoessa jotain kehittävää kuten kirjottanu tänne blogiin ja katsonu hienoja musiikkivideoita. Mun mielestä yks visuaalisesti kauneimmista musiikkivideoista jonka oon nähnyt.

Kiinniottamisia 2

Koulussa on ollut suhteellisen kiireistä, kun kokoajan tehään kaikenlaisia projekteja. Tällä hetkellä yhdessä moduulissa meillä on tehtävänä kuvata, joku ihminen omassa ympäristössään ja toisessa pitää kirjoittaa käsikirjoitus johonkin kohtaukseen. 

Iltasella Princes Streetin toisessa päässä

Pari viikkoa sitten piti palauttaa 500 sanan essee, jossa täyty pohtia miten yliopistojen apurahojen antaminen vaan tietyille tiedekunnille vaikuttaa niihin muihin tiedekuntiin. Samalla viikolla piti palauttaa tehtävä missä piti dokumentoida joku tila viidellä otoksella tai kuvalla. Kaikkea muutakin on tullut tehtyä, kuten leikitty Lumièren veljeksiä kuvamalla 52 sekunnin lyhäreitä. Tosin on kyl ihan jees et meillä on ollut niin paljon ryhmäprojekteja, ni on tullut tutustuttua muihin ryhmäläisiin. : ) Muutamaan valokuvalinjalaiseenkin on tullut vahingossa tutustuttua.  :D

Ötökät aterioimassa

Elokuvauslinja on ihanan kansainvälinen, kun meillä on tosi monesta eri maasta opiskelijoita. Suomesta meitä on päätynyt elokuvauslinjalle jopa kolme, ja valokuvauksessa on kaksi lisää. Muutenkin täällä on tosi paljon suomalaisia. Salakielenä ei voi ainakaan käyttää suomea. : DD

Ihmiset on aika lailla eritasosia, ja välillä muiden töitä katellessa saattaa kirpasta jos rupeaa vertailemaan omia töitään muiden töihin. Vaan oppimassahan täällä ollaan. Eikä ole mitenkään paha, että on noita jotka on tehnyt enemmän, koska imen itteeni kaiken tiedon niinko pesusieni. ; DD

Vaikka koulu on vienyt aika paljon aikaa niin on ollut aikaa kierrellä kaupunkia ja tutustua uusiin ihmisiin. Me yritetään järjestää ryhmäläisten kanssa joka viikko leffailta ja aina se joka toimii isäntänä tai emäntänä valkkaa leffan. Tähän mennessä ollaan nähty elokuvia Romaniasta, Unkarista, Suomesta, Ruotsista ja huomenna Tsekistä. 

Lokki Joonatan

Oon myös marraskuussa lähössä kahteen kertaan Dubliniin, ensimmäisellä kerralla Musen keikalle, pitäis olla kaiken rahan arvosta, ja toisen kerran kun Suomesta on tulossa kavereita mua katsomaan. Tahtoivat samalla lähteä käymään Dublinissa ja meinasivat, että kun kerta tuhlaavat rahaa siihen, että lentävät mua katsomaan, niin mäkin voin maksaa vähän siitä että saan viettää aikaa heidän kanssaan : DDD Mitä siihen voi sanoa. Onneks Dubliniin matkustaminen ei oo kauhian kallista.

Kiinniottamisia osa 1

Voisin ruveta päivittelemään useammin kuin kerran kuukaudessa, mutta tänään päivitän tällaisen teksti- ja kuvien ryppään, siitä mitä tähän asti on tapahtunut. : D Nyt kun oon päässyt rauhottumaan ja tottumaan täällä asumiseen. 

Olin tosi yllättynyt, että sairaalaan rekisteröityminen vei oikeasti vaan muutaman minuutin ja oli muutenkin tosi helppoa. Lisäksi kun oon maassa opiskelijastatuksella niin se on mulle ilmasta. Hurrah NHS! Sairaala on vielä parin minuutin päässä eli jos tulee sairastuttua pahemmin ei tarvi ryömiä kauhian pitkälle saadakseen hoitoa. Jotain hyötyä siitäkin, että asuu koulun kalliissa asuntolassa.  Paloasemakin on tuossa vieressä. Sinänsä ihan hyvä, koska täällä tulee palohälytyksia (turhiaa) suhteellisen usein. 

Yhtenä hyvin pitkänä ja rasittavana päivänä kolme kertaa, joista kaksi pärähti soimaan yöllä. Siinä oli yks jos toinenkin hermoromahduksen partaalla. Eniten tosin vissiin ne palomiehet, koska muissakin kuin meidän blokissa oli samaisena päivänä ollu noita turhia palohälytyksiä. Samanlainen meno ilmeisesti muissakin asuntoloissa. Normaali turhien palohälytysten sykli taitaa olla yksi tai kaksi viikossa, viikottaisen hälyttimien testauksen lisäks. Aluks sitä ihmettelee, sitten siihen ärsyyntyy ja vähitellen palohälytyksiin alkaa turtua. Kyllä me aina lähetään alas ihan varmuuden vuoksi, mutta välillä sitä tekee vaan mieli jäädä sänkyyn nukkumaan, kun tietää, että melko varmasti kyseessä on turha hälytys. Mut aina tulee mieleen se tarina lammaspaimenesta, joka huuteli turhia susia.

Pakollisista virallisista asioista pitäis vielä käydä hoitamassa pankkiasiat kuntoon. Vihdoin ja viimein. Tähän mennessä oon kyllä pärjänny tolla suomalaisella pankkitilillä ihan hyvin. Kun vuokra menee kuitenkin sieltä. Tahdon kuitenkin pätevän vakuutuksen, ja sellasta varten pitäis olla brittiläinen pankkitili. 

Koska mulla ei oo teemaan sopivia kuvia niin tässä on muutama turistikuva. : )

Princes St. Gardens - Mies, joka syöttää puluja

Edinburgh Castle

Princes St. Gardensilta otettu kuva

Calton Hill:illä otettu kuva.

Ja yksi halloween tunnelmiin sopiva kuva. Tykkävät ilmeisesti viettää Halloweenia viikonloppuna ennen virallista päivää.

Sanottavaa asuintiloista

Edinburgh on mukava kaupunki, mutta vähitellen alkaa mieleen hiipiä sellaiset unelmat kuten kunnon eristeet ikkunoissa, loogisuus liikennevaloissa, kunnon juusto ja kunnon vesihanat.

Tiesin toki, että kaikki asiat eivät toimi niinkuin Suomessa on totuttu, mutta ei sitä jotenkin halua uskoa, että elämään vaikuttaa kauheasti jos ikkunoissa on vain kaksi lasia. Nyt tekee vain mieli laskea kymmeneen, kun huomaa ikkunoiden kyllä olevan hyvät kaksinkertaisellakin lasilla, mutta ongelmana on ikkunan yläreunassa sijaitseva pieni tuuletusaukko, joka vuotaa vettä sateella. Kiinni ollessaankin.  Täytyypä ottaa yhteyttä Accomodation officeriin, muuten tää huone on kyllä kiva. : )

Asun ihan ylimmässä kerroksessa, mutta se ei haittaa, sillä eipähän ainakaan ole kolistelevia naapureita yläkerrassa. Mun huone on ilmeisesti yks isoimmista huoneista tässä asunnossa, mikä on ihan jees. Ihan perushuone tää oikeastaan on. Näissä on yks kohtuu iso kaappi, työpöytä, sänky, lavuaari (okei ei oo kauheen perusjuttu, mut ihan kiva), yöpöytä, tuoli ja pienehkö kirjataso.
Palohälyttimet on aika herkkiä ja ekalla viikolla täällä oli viis palohälytystä, kolme oli vissiin tarkotuksella aiheutettuja ja kaks vahinkoja, mutta kertaakaan eivät johtuneet ilmeisesti oikeasta palosta. Yay! Palohälytin keittiössä on myös fiksusti sijotettu suoraan uuniluukun päälle.

Keittiöt oli ilmeisesti uusittu pari vuotta sitten joten ne on aika kivan näkösiä. : ) Keittiön yhteydessä on pieni hengailutila, mutta kunnon ruokapöytää ei oo vain yksi pitkä pöytätaso ja kuusi baarijakkaraa kuudelle asukkaalle.

Nää on ihania nää mun kämppikset tai siis kaikki tullaan hyvin toimeen vaikkei nyt välttämättä ihan samanlaisia olla. Täällä on mun seurana toinen ulkomaalainen oppilas Unkarista, mutta sille tuli pieniä rahallisia ongelmia ja se joutuu vaihtamaan kämppää. Harmi, koska sen kanssa olin parhaiten samalla aallonpituudella. Sitte pitää taas käydä kaikki tutustumisrutiinit seuraavan asukkaan kanssa ja ää oon niin huono tai oon vielä vähän ujo englanninkielen puhuja. Small talk ei vaan oo mua varten. : DD

Ikkunanäkymä on aika super. : )

Hullaantumisvaihe

"Olipas outoa varata yhdensuuntainen lento. Koko elämä muutuu parin tunnin lennon aikana täysin päälaelleen no, ei täysin mut aika päätöntä menoa tulee olemaan. Täytyy totuttautua uuteen kulttuuriin, tapohin ja ihmisiin ja olla ventovieras. Täydellinen ventovieras. Niin kihelmöivä ajatus. Saa totuttautua uuteen kulttuuriin, tapoihin ja ihmisiin." - Noin kuukausi ennen lähtöä

"Jollain kieroutuneella tavalla pidän tästä alun jännityksestä kun ei oikein tiedä mistään mitään ja oikeastaan  tulevaisuuskin pelottaa. Niin monet asiat voivat mennä pieleen. Lähtöpaniikkia ei varsinaisesti ole, vaan enemmin selkärangasta iholle hiipivää kauhua." - Kolme viikkoa ennen lähtöä

"Oijoij, lähtöön alle kaksi viikkoa. Ei jännitä Jännittää. Pakkaaminen on tuskaa, vaikka pääsenkin vihdoin toteuttamaan sen mitä olen odottanut pitkään eli pääsen eroon kaikesta ylimääräisestä ja turhasta tavarasta. Kunhan keksisin mitä turhille tavaroille tekisin, kun en ihan kaikkea viitsi roskiin heittää." - Kaksi viikkoa ennen lähtöä

"Oolalaa, niin paljon papereita, liian paljon! (joista puolet muuten unohtui - tai ainakin ne tärkeimmät - kunnon arkistointi ois ihan jees!) Ja liikaa pakkaamista @__@ Soo dead I am." - Päivää ennen lähtöä


Lentokentällä sitten itkin. Oli niin outo tunne, kun samaan aikaan iloa ja vapauden tunnetta kun tietää muuttavansa omaan kämppään ja toisaaltaan ihan nyytimäinen olo. Enkä ehkä ihan tajua vieläkään, että täällä mä tosiaan asun ainakin seuraavat neljä vuotta. Asuntola on tosin aika jees. Tää huone on kompakti, mutta eipä siihen laukkuun paljon tavaraakaan mahtunut. Kämppikset vaikuttaa kans ihan ok väeltä, vaikka yhdellä on näköjään äiti mukana...?


Päivä ei alkanut, eikä mennyt ihan niinku Strömssössä, mutta ei mitään liian kitkerää, ettei sitä kestäis. Aamulla en herännyt herätyskellon ääneen ja sitä rataa muutkin aikataulut vähän petti. Toisaaltaan lentokoneeseen ehdittiin ajoissa, mikä oli iso plussa. Sitten tarkoitus oli mennä Ikeaan ostamaan mm. peitto, tyyny ja lakanoita, mutta Ikeaan menevä bussi päätti kaksi kertaa jättää tulematta ajallaan, tuskin tulikaan. Enkä viereisestä halpiskaupasta viittynyt ostaa pihinä ihmisenä huonolaatuisia petivaatteita. Onneks on iso pyyhe mitä voi käyttää peittona nyt yhden yön, ja onneks koulu alkaa vasta tiistaina, että huomenna on vielä aikaa sählätä. : D

Luulisin, että huomenna raapustan seuraavan tekstin juttua kun on aika paljon, mutta kämppiksiinkin ois kiva tutustua.  :)


Tällaisia ajatuksia tänään Nauravaane kiittää

ps. jossain vaiheessa saatte kuvia kun olen asettautunut kunnolla.

Seikkailuko?

Vihdoinkin voin hihkua täysillä, että olen lähdössä ulkomaille opiskelemaan. Koulu vahvisti, että vaaditut kriteerit on täytetty ja vihdoinkin voin kirjoittaa ensimmäisen postauksen.


M A H T A V A A ! !

ihanaa, kamalaa, uutta, outoo, pelottavaa ja jännää

Lähden siis Skotlantiin, Edinburghiin opiskelemaan, ja tän blogin tarkoitus on päivittää kuulumisia perheelle ja kavereille. Kuten myös antaa osviittaa muille ulkomaille halajaville minkälaista opiskelu siellä saattaa olla. Meinaisin tosin et ne postaukset erottan joillain super oudoilla aamuyöllä keksityillä tunnisteilla. :----D

En kyllä malta odottaa, että mun uus ihka oma matkalaukku lähetetään mulle. Onneks tässä odotellessa on muitakin asioita hoidettavan, kuten lennon varaaminen, asuntola hakemuksen teko ja opintotukihakemus sun muu paperisota. Jos satuin joskus hakuaikojen alkaessa aattelemaan, että siihen loppuu kaikkein stressaavin osuus niin olin väärässä. Mut meinaan hoitaa homman kotiin ilman turhaa stressaamista.
Äitikin auttaa ilmeisesti tavaroiden pakkaamisessa kun se huito jossain välissä mittanauhojen kanssa mittailemassa miten sen tavarat mahtuu mun huoneeseen. : D

Lähinnä se mitä stressaan on käytöskoodisto ja aikuistuminen/itsenäistyminen, mutta se ei kauheasti liity Skotteihin lähtemisen kanssa. Tulis tapahtumaan muutenkin, joten sitä mä stressaisin muutenkin. Eipä siis muuta kuin seikkailemaan. o/

Kiitos ja kuittaus ; )

Nauravaane ~~ 



Ps. Kiitos Sofia S.